Browse by: "A"

Alati OECD-a za procjenu tržišnog natjecanja pomažu vladama u uklanjanju prepreka tržišnom natjecanju. Svezak 2 pruža detaljne tehničke smjernice o ključnim pitanjima koja treba uzeti u obzir pri provođenju procjene konkurencije.

Ovatko oppilaat valmiita kohtaamaan tulevaisuuden haasteet? Osaavatko he analysoida, päätellä ja ilmaista tehokkaasti ideoitaan? Onko heillä kykyä elinikäiseen oppimiseen? OECD:n PISA-tutkimusohjelmassa (Programme for International Student Assessment) haetaan vastauksia näihin kysymyksiin. Siinä tutkitaan kolmivuosittain (2000, 2003, 2006, …) keskeisten teollistuneiden maiden 15-vuotiaiden oppilaiden kykyä käyttää hankkimaansa lukutaidollista, matemaattista ja luonnontieteellistä osaamista. Ensimmäisessä tutkimuksessa vuonna 2000 painottui lukeminen ja toisessa vuonna 2003 matemaattinen osaaminen. Luonnontieteelliseen osaamiseen keskittyvä PISA 2006 täydentää ensimmäisen kokonaisen tutkimusjakson. Luonnontieteiden, lukemisen ja matematiikan osaamisen arviointi – PISA 2006 -viitekehys esittelee PISA 2006 -tutkimuksen aihepiirien määrittelyt. Siihen sisältyy uudistettu ja laajennettu luonnontieteellisen osaamisen viitekehys, tähän liittyvä uudenlainen oppilaiden asenteiden arviointitapa, sekä viitekehykset lukemisen ja matemaattisen osaamisen arvioimiseen. Näistä kolmesta aihepiiristä itetään sisältö, joka oppilaiden tulee omaksua. Lisäksi esitetään taidot, joista heidän tulisi suoriutua, sekä ympäristöt, joissa tietoja ja taitoja sovelletaan. Aihepiirejä ja niiden eri puolia havainnollistetaan esimerkkitehtävillä. TÄYDENTÄVÄÄ KIRJALLISUUTTA PISA 2003 -tutkimuksen ensitulokset julkaistiin teoksissa Learning for Tomorrow’s World – First Results from PISA 2003 (OECD, 2004) ja Problem Solving for Tomorrow’s World – First Measures of Cross-Curricular Competencies from PISA 2003 (OECD, 2004). OECD:n PISA-tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) PISA on 30 OECD-jäsenmaan ja lähes 30 kumppanimaan yhteistyöhanke, jossa yhdistyy osallistujamaiden tieteellinen asiantuntemus ja jota ohjaavat maiden hallitukset yhteisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaan. PISA on monella tavalla uudenlainen yritys mitata oppilaiden osaamista: – Arjen osaamisen korostaminen: PISA:ssa ei määritellä arvioitavia aihepiirejä (luonnontieteellinen, lukemisen ja matematiikan osaaminen) ensisijaisesti koulun opetussuunnitelmien mukaan, vaan keskeisiä ovat tiedot ja taidot, joita aktiivinen kansalainen tarvitsee yhteiskunnassa. – Tutkimuksen pitkäjänteisyys: Osallistujamailla on mahdollisuus seurata säännöllisesti ja luotettavasti edistymistään tärkeimpien oppimistavoitteiden saavuttamisessa. – Ikäryhmän valinta: Koska kohderyhmänä ovat 15-vuotiaat eli oppivelvollisuutensa loppuvaiheessa olevat oppilaat, PISA kertoo selkeästi koulujärjestelmän toimivuudesta. – Elinikäisen oppimisen näkökulma: PISA:ssa ei arvioida vain oppilaiden tietoja ja taitoja, vaan myös heidän omaa oppimismotivaatiotaan, uskomuksiaan itsestään ja oppimistapojaan.

This publication presents a synthesis of the main findings and policy recommendations of China in the World Economy: Domestic Policy Challenges. After more than two decades of progress in market reforms and trade and investment liberalisation, the entry of China into the World Trade Organisation marks a new era for its integration into the world economy. Drawing on the experiences of OECD Members over the past 50 years, and the Organisation’s extensive work with non-Member economies around the world, this publication provides readers with a synthetic view of the interrelated domestic policy issues at stake and with specific recommendations as to actions to be taken. List of themes: Agricultural prospects and policies Rural industries Implications for the rural economy Overview of industry prospects Priorities for industry reorganisation and restructuring Technology challenges for China’s industries Challenges to the banking industry The development of the insurance industry Prospects for the distribution sector Foreign direct investment: prospects and policies An OECD perspective on regulatory reform in China The role of competition law and policy Establishing effective governance for China's enterprises Developing the financial system and financial regulatory policies Priorities for development of China’s capital markets Labour market and social benefit policies Environmental priorities for China’s sustainable development The current tax system and priorities for reform Public sector budget management issues Issues concerning central-local government fiscal relations China's regional development: prospects and policies Macroeconomic policy priorities Annex 1 : Summary of China’s commitments under WTO Annex 2 : Summary of studies of the impact of WTO on China This publication is part of the OECD's ongoing co-operation with non-Member economies around the world.

Die Entwicklungsländer setzen sich heute – mit Unterstützung der multilateralen Institutionen, der bilateralen Gebergemeinschaft wie auch der zivilgesellschaftlichen Organisationen – nachdrücklicher als je zuvor für die Verwirklichung des prioritären Entwicklungsziels, einer Halbierung der Armut bis zum Jahr 2015, ein. Den Mittelpunkt aller EZ-Bemühungen bilden nunmehr Armutsbekämpfungsstrategien, die von den betreffenden Ländern selbst getragen und unter ihrer Leitung durchgeführt werden und die sich an den lokalen Bedürfnissen und Prioritäten orientieren, wie sie von den unmittelbar betroffenen Parteien selbst definiert werden. Die DAC-Leitlinien für die Armutsbekämpfung enthalten konkrete Informationen über die Art der Armut wie auch über die effizientesten Konzepte, Maßnahmen, Instrumente und Wege für die Bewältigung der Armut.

In OECD countries, the number of cities and regions which put learning, education, research and innovation at the heart of their development strategies is rapidly increasing and bringing together governments, the private sector and society. The growing interest in learning cities and regions reflects the fundamental shifts which are taking place. Cities are becoming more knowledge-based and organised as never before around learning and human skills. Today, these factors are central not only to individual success but also to gaining national, regional and urban economic advantage. Comparative advantage is increasingly dependent on human resources, knowledge creation, and continuous, incremental innovation rather than on access to physical capital and raw materials. This book presents different approaches to regional development based on knowledge and innovation in Andalusia, Spain (and some other countries). Potential applications to areas similar to Andalusia are also given. The study contains a synthesis of the presentations and discussions of the conference held in Malaga, Spain, on the 30th September and 1st October 1999, that focused on the current situation of the region, analysing its evolution over the last twenty years, and evaluating the policies already implemented in the region. A diagnosis of the present socio-economic system has been made in order to measure the applicability of policies that would help Andalusia to develop into a learning region, built on human, social, cultural and "synergetic" capital.